Vitsit kun aika rientääkin nopeasti! Ihan just oli joulu ja nyt kun miettii, niin ensikuun jälkeen on jo toukokuu! Aatelkaa?!? Toukokuu on vieläpä juuri se kuu, kun pidän viikon LOMAN, ja olen jo nyt siitä niin innoissani etten meinaa pysyä nahoissani. Vaikka mulla ei ole hajuakaan minne meen, milloin tarkalleen meen ja kenen kanssa meen, mutta olen silti tilannut mielessäni ihan mahtavan rentoutusloman huippuseurassa. Sitä kyllä kannattaa oottaa ja tehä töitä kunnolla niin, että voi hyvällä omallatunnolla sitten mennä ja lorvia. Sitä arvostaa pikkaisen enemmän lomia, kun aina pari vuotta itse kerää rahaa päästäkseen johonkin pois. Paikkaan, jossa ei sitten tarvi olla köyhä eikä kipeä. Loma ei todellakaan ole itsestäänselvyys ainakaan mulle ja siksi intoilenkin siitä ihan hulluna jo nyt.

Olen työpaljoudesta huolimatta maalaillut tauluja muutamana iltana nyt viime viikolla. Se on juttu, mistä saan voimaa ja aika pysähtyy, joten sitä pitää tehä aina heti ko on vaan mahdollista! Ainoa on se, että iltasin pitää olla sen verran energiaa jäljellä, että ajatus kulkee. Ihan "tööt" fiilareissa ei jaksa ajatella. Edes maalaamistakaan.

Iiro ei minun harrastuksia ole koskaan haitannu, se tekee vieressä omaa juttuaan (tässä kokoaa legoja) ja kehuu aina äitiä välillä että "ompas hieno puu"- tyyliin. Olen saanu kyllä just yhtä huu-haa lapsen itselleni ko olen kyennyt vastaanottamaan! Mikään tarkkaporkkana-lapsi ei minun kans pystyis elää. Sama pätee varmaan tulevaan kumppaniinikiin, jos ja kun sellaisen joskus bongaan.

Tykkylunta on joka paikka nyt pullollaan, siitä innostus tähän tauluun.... ja valosta. Ihana ko on taas VALOA!

Taigaporotkin pääsi taas hillumaan minun tauluihin...

Olen muuten käyttänyt sitä vetovoimanlakia oikein tosissani viimeaikoina moneenkin eri asiaan. Yksi niistä on se, että vaikka katollani on enemmän lunta kuin ikinä, tilaan mielessäni hyvän lopputuloksen ja päätän, että katto ei romahda, kukaan ei jää lumen alle ja lumi sulaa itestään. Mie en todellakaan lähe tonne katolle hengaamaan ja tippumaan. Lapin Radiossakin sanottiin, että täällä ei ole koskaan tippunu omakotitalojen kattoja, kuisteja ja rontteja kylläkin. Ja että suurimmat hasardit ja ruumiit syntyy siitä, että amatööri menee viuhtomaan katolle- ja tippuu itte tai vähintään raapii katon kolalla. Otin tuon viestinä suoraan mulle, ja päätin, että ongelmia ei tule kun en niitä tilaa. Lumi sulaa sitten kun sulaa, kaikessa rauhassa. Alles gut, jatkan hengailua siis ja varon kävelemästä suurimpien lumikasojen alta.

Lisäksi olen päättänyt, että muutaman kuun sisään ajan minulle uudella autolla! Vetovoimanlain mukaisesti kuvittelen jo kivat penkit ja turvallisen ajofiiliksen. Saatampa pykästä jopa firmani tarran takaliistoon . Lisäksi saatan hurruutella mukavuusalueeni, eli Kittilän kylän ulkopuolella, ehkä sukulaisissakin tai Rovaniemelläkin asti kun on kerta kiva kaara! Olenhan siivonnut ekaa kertaa elämässäni autotallinkin, joten se uusi auto saa hyvän kodin siitä. Auto saattaa tulla lottovoiton tai arpaonnen kautta, mutta jostain se tulee kuitenkin. Ja mitähän muuta olen päättänyt vetää elämääni... :ainakin kivan parisuhteen, enemmän vapaa-aikaa, jotta jää aikaa harrastuksille ja pidemmän tukan. No onnellisen ja iloisen elämän kuitenkin! Tehä niitä juttuja mistä nautin, niinku olen oikeastaan tehnykki jo monta kuukautta. Eli jos vaikka tänään tulis lähtö tuonpuoleiseen, niin tietäisin lähteväni onnellisena ja tyytyväisenä. Elin nyt enkä sitten kun.

Tällä viikolla olen nauttinut mm. kylpylässä olemisesta ystävän kanssa. Meilläkin tuo kylpyläparatiisi Levi on tuossa 20km:n päässä ja aivan liian harvoin tulee käytyä tuolleen ex-tempore siellä. Lapsen kanssa joo, useammin. Mutta ne on eri reissuja ne. Harvoin ystävän kanssa kunhan vain nautiskelemaan ja keskustelemaan. Ihan huippu juttu! Lisäksi sain kaikki ne somat PartyLite tuotteet, mitä tilasin taannoin kutsuilla joissa kävin. Ja voi miten ihanat paketit ja tuoksukynttilät sieltä saapuivatkaan! Minun koti tuoksuu nyt niin pirsakalle raparperi-mansikalle ja ties mille ihanalle. Tää on muuten niin sitä arjen luxusta, yhtään ei haittaa vaikka ei mitään ihan halpoja kynttilöitä ollutkaan. Vaikka toisaalta, jos ne ois maksanu tyyliin 3€/ kynttelikkö, niin luulen, etten mie niistä olis näin innoissani. Nyt niitä arvostaa jotenki vähä eri tavalla, heh.

Zen.

 Joo, myönnän- mul on ihan kaupan perustuikku tuolla alla. Ihan niin rikas en ole, ettenkö kelpuuttaisi peruskynttilöitä näihin juttuihin.

Töissä on ollut kans jotenkin rentoa nyt tällä viikolla. Olen ehtiny tekemään jopa marsipaanikukkasia ja lehtiä, kun ei ole yli kymmentä kakkua tilauksissa kahteen päivään. Tykkään tehä töitä vähän niinkuin hetken mielijohteesta, ja vaikka on tosi hyvä juttu tietenkin, että tilauksia on kalenterissa,  niin nautin tosi paljon alkuviikoista kun niitä ei ole. Silloin saa leipoa ihan ex-tempore mitä huvittaa ja hengata asiakkaiden kans ylijäävän ajan. Ehtii panostaa putiikkiin ja kunhan touhuta vaan. Me like. Sunnuntaina laitan kakkupostausta taas kehiin, siellä onkin luvassa sitten rinsessakakkua, Madagasgarin eläinhahmoa, KiPS-kakku, Heppakakku, K-18 kakku ja Little Pet Shop kakku.

Mutta miepä alan kattoon Märkiä Säpikkäitä, ihan huippu sarja. Miten loisto juttu et se sai jatkoa! MOIDO!