Kun tietää mitä tykkää touhuta ja mitä ei, niin elämästä tulee paljon kivempaa. Jää kaikki ärsyttävä pois ja jäljelle jää vaan energisoivat asiat. Edellinenkin viikonloppu oli aivan ihana, värikäs- kuten eräs kommentoija toivotteli sen olevankin . Mullahan kun on tämä positiivinen ongelma lapseni suhteen, sitä on vaan yksi kappale ja jakajia olisi vaikka kuinka monta: äiti, isä, mummo, pappa ( x 2 aina toisinaan). Tänä viikonloppuna sain pitää hänet aivan itselläni, eikä me tehty mitään!! Ei hösötetty mihinkään vaan pidettiin leffailta, rupateltiin, maalailtiin yhdessä, no käytiin me pilkillä ulkona ystäväperheen kanssa ja syötiin Nesteen äitien tekemiä ruokia pääruuiksi. Ihanaa, kiireetöntä aikaa aamusta iltaan. SItä mie kaipaan ja siitä mie nautin.

Mutta niin mie nautin myös maalaamisestakin. Mulla on jostain ihmeestä tullu palava vimma saaha luoda uutta, kokeilla uusia tekniikoita ja sitä kautta omia rajoja ja taitoja. Kattoa mitä kaikkea osaankaan, ja mitä en.

Eilen siivottuani (joo, siivosin piiitkääästä aikaa niin että mukana oli myös imuri JA vaihdoin järjestystä samalla) olohuoneen teki mieli kokeilla aikuiselämäni ekan kerran akvarellimaalausta. Enkä aloittanu yhtään sen helpommasta kuin ihmisen eli itseni maalaamisesta... Otin malliksi yhen voimauttavan valokuvan, mutta en kehtaa siitä lähempää kuvaa laittaa, koska siitä ei tullu tarpeeksi hyvä. MIttasuhteet meni vähän pieleen. Ens kerralla sitten tarkempaa jälkeä.

Tästähän se lähtee, vanhan keittiötason toiselle puolelle teippasin paperin reunoista kiinni ja sit luonnostellaan...

Iiro näpsi kuvia minun vanhalla kamerakännykällä, jonka olen hälle antanu.. Sen mielestä oon kuitenkin enemmän kakuntekijä kuin maalari kun kysyin hältä mielipidettä :)

Innostuin akvarelleista vaikka ihan en tyytyväinen ollukkaan omankuvani lopputulokseen ja muistin kesällä pihallani kasvavat monivuotiset kukkaset. Ne oli tämän taulun inspiraatio..

AIkuiselämäni ekoiksi akvarelleiksi ihan ok- tuotokset, tästä on NIIN hyvä lähteä kehittymään ja kokeilemaan uusia juttuja. Tiedän, että nämä ei ole hyviä oikeiden taiteilijoiden silmissä, mutta ite olen iloinen maalauksen tuomasta hyvästä olosta - ja jopa näistä tuotoksista.

Ens kesänä kyllä lähen jonnekki intensiivimaalauskurssille johonki päin Suomea viikoksi, se on nyt päätetty! Oisko ehdotuksia, hyviä kursseja, jossain jo jollain tiedossa? Veda-taide myös kiinnostaa, sekin olisi yksi vaihtoehto...