Perjantaina jouduin pitämään Kanttiinin kiinni kun Iiro sairastui yöllä oksupoksutautiin :/. Se oli kyllä sillä ohi se tauti, mutta kotipäiväähän se semmonen tietää. Ja näin nopealla varotusajalla en saanu ketään tuuraamaankaan töihin, joten jouduin pitämään luukkua kiinni koko päivän :(. Laitoin kahdelle rullatuolimiehelle viestitkin puhelimiin, että eivät turhaan ajele Kanttiiniin asti kahville. Toinen ei kuitenkaan ilmeisesti osannut lukea viestejä puhelimestaan, sillä hän soitti puoli yhdeksän mulle, että "Etkö sie aijo tulla töihin tänhän, mie jo ootan täällä?". Vaikka olinhan mie soittanu jo sairaalan kansliaankin ja olivat käyneet laittamassa lapun luukulle :). Edellistä kertaa en ees muista, että luukku ois koko päivän ollu kiinni. Jännä miten pahamieli siitä tulee itelle. Semmonen "lusmuolo", vaikka tietää, että ois kyllä töissä jos pystyis vaan olla.

keinu2-normal.jpg

Vaan mitäpä sitä suremaan! Iirokaan ei ollu enää moksiskaan, vaikka yöllä olikin kipeänä. Niimpä aloimma maalaamaan minun vanhaa keinutuolia, jonka pikku taajomisen jälkeen sain takaisin kotiini maailmalta :D. 

Hän valitsi värin, ja oikeastaan maalasi puolet keinustakin. 

keinu1-normal.jpg

MInusta tästä tuli ihan huippu! Sopii täydellisesti meille tänne <3 Ihanaa kun keinu on nyt kotona :D

Viikonlopun aikana pääsin muutenkin yli hetkittäisestä alakulosta, kun kuulin kuinka tulevan toimitilani putkiremontti saattaa venyttää firman avaamista jopa lokakuulle. Tajusin, että oikeastaan olen "tilannut" remontin venymisen sillä että voin suunnitella, maalailla, rakentaa, laittaa lapsi koulutielle - JA PITÄÄ OIKEAN KESÄLOMAN! Siis heinä,- elo,-syyskuu aikaa noihin. Se ei ole paljon ja täysin tervetullut aika 6 vuoden Kanttiiniyrittämisen päätteeksi. Teen samalla kakkuja kotoa käsin ja pidän toivottavasti paaaaljooon Tuppewarekutsuja, joten taatusti touhua riittää. Ei tuu Helille tylsää, vaikka joskus toivoisinkin olevan tylsää.  Sitä vaan on niin innokas, että ei tajua kuinka maltti on valttia. Ja kuinka kaikella on tarkoituksensa <3 Onneksi sitä sitten kuitenkin aina tajuaa kun hetken miettii :D